Herkkyys - kyky rakastaa ja sotia

 

Mitä on herkkyys?

Modernissa somesodankäynnissä herkkyyttä pidetään enemmän leimasimena kuin uhkana. Siitä on myös muodostunut kiistanalainen miehisyyden mittari. Herkkyydestä puhutaan olevan alkoholismille johdattavaa piirrettä. Taiteilijat ovat monesti herkkiä. 
Mitä on tämä herkkyys? Ja miksi siihen liitetään niin usein itkeminen?

Tänään kuulen satunnaisesti, kuinka herkkyyteen liitetään paljon voimakkaan tunteellisia piirteitä. Näitä ovat itkeminen, mielensä pahoittaminen ja kaikki sellainen, mitä ei pidetä tyypillisenä maskuliinisuuden arvona. 
Maskuliinisuutena eli miehisyytenä pidetään enemmän tietynlaista kylmyyttä, voimakkuutta, lujuutta ja luotettavuutta.

Ensimmäiseksi itselläni herää ajatus: miksi kenenkään ulkopuolisen pitäisi olla se, joka määrittelee miten ja millaisia tunteita kenenkin pitäisi kokea? Herkkyyttä on eriasteista ja sitä on kaikilla. Sen me tiedämme. Voidaan puhua tunteiden kokemisen voimakkuudesta, tai herkkyydestä muodostaa tunteita. Tunteet joko palvelevat meidän elämäämme tai eivät palvele, mutta ne ovat olemassa eri volyymilla.
Tunteen volyymista on typerä rakentaa nyrkkisääntöjä pitääkö jonkun itkeä vai ei. Jos ihminen haluaa muiden herkkyyden olevan itkemistä, eikö hän silloin aseta itsensä kaiken yläpuolelle? Oleta omien merkityksien, olosuhteiden ja elämän tarkoituksien olevan jotenkin yleispäteviä, mihin jokaisen pitäisi sovittaa tapansa tuntea? Filosofi David Hume sanoo tämän osuvasti: siitä miten asiat tosiasiassa ovat, ei voida vetää moraalisia johtopäätöksiä miten asioiden tulisi olla.

Tärkeintä on aina, että ihminen itse ymmärtää tunteensa, niiden muodostumistavan, ja minkälaista elämää ne palvelevat. Tunteiden tukahduttaminen ei tietenkään ole hyvä asia, mutta niiden ymmärtäminen ja säätely on. Täytyy ymmärtää, että ei voi olla ylempää tahoa, joka sanelee millainen sinun pitäisi olla, tai mitä on herkkyys. Moni uskontokin opettaa Jumalan olevan meissä jokaisessa. Eri olosuhteissa palvelee aina eri toimintakulttuurit jne. Voimakkain on se, joka tuntee itsensä ja koetun heikkoutensa. Toisin sanoen on herkkä aistimaan itseään ja ilmapiiriään.

Herkkyydestä on paljon hyötyä sosiaalisessa sodankäynnissä. Kukaan ei halua sotaa, mutta niitä puhkeaa aika-ajoin joko oman tai muiden kyvyttömyydestä elää rauhassa. Mikäli ihminen aistii herkästi ympäristön tuntemuksia ja ilmapiiriä, pitää sen ymmärtää olevan fyysisesti kuormittavaa, mutta myös äärimmäisen opettavaista. Mitä enemmän oppii ympäristöstään ja muista ihmisistä, eri ilmapiireistä ja tunnelmista, sen korkeampi mahdollisuus on päättää omaa sosiaalista suuntaansa. Herkän ihmisen ei käytännössä tarvitse yleisön pyynnöstä ruveta itkemään pahaa maailmaa, vaan hän voi itseasiassa antaa kokemalleen pahalle takaisin niin lujaa kun haluaa. Ja kun aistiherkkä ihminen todella tulkitsee ympäristön ilmapiiriä, tuntemuksia ja tunnelmaa, hänen antamansa täsmäisku voi olla myös hyvin ratkaiseva. Mikään ei satuta enemmän kuin henkinen isku oikeaan paikkaan.

Sun Zu – Sodankäynnin taito kertoo, miten sata taistelua hävitään aina, mikäli ihminen ei tunne itseään tai vihollistaan. Tämä pitää paikkansa. Herkkä ihminen voi siis olla hän, joka toisaalta haukkuu täsmäiskuina kaikkia, ja toisaalta itkee viinapullo kourassa. Pian hänen läheisensä on poissa. Mutta koska herkkä ihminen osaa aistia ympäristöään voimakkaasti, hän voi olla myös se, joka on hillitty, osaa valita seuransa, on rakkaudellinen ja saa paljon rakkautta - hän osaa valita taistelunsa. Kyseessä on lopulta kuinka paljon ihminen itse tunnistaa omia reagointejaan sekä vaikutustaan ympäristöönsä.

Herkkyys ei siis todellakaan aina näyttäydy itkemisenä, vaan monesti päinvastoin. Hillittynä kylmyytenä. Henkisinä täsmäiskuina.

Herkkyys on kyky, joka mahdollistaa sosiaalista älykkyyttä. Mitä vähemmän sitä itsestään tiedostaa, sen enemmän se kuljettaa juuri niihin suuntiin mihin ei itseään halua. Herkkä ihminen saattaakin löytää itsensä toistuvasti tilanteista, joissa hän ei tarkemmin ajateltuna halua olla. Siksi on tärkeä löytää omat kädet ja oma rattinsa, jotta suunta olisi itselleen paras mahdollinen. 

Herkkyys ei ole tunteiden ailahtelevuutta, mutta se voi olla sitäkin. Herkkyys ei ole impulsiivisia tunteita, mutta se voi olla sitäkin. Tärkeintä on ymmärtää, että kyseessä on enemmän omaan ohjattavuuteen kuin identiteettiin vaikuttava määrite. Herkkä ihminen voi olla vankilassa istuva narsisti, menestyvä taiteilija, painonnostaja tai psykiatri. Herkkyys ei ole hyvää tai pahaa. Se on ominaisuus, jota on kaikilla, enemmän tai vähemmän.

Tunteet säätelevät sosiaalista älykkyyttä, joten herkkyys mahdollistaa paljon sosiaalista viisautta. Ja se ei ole aina hyvää tai pahaa. Se on ominaisuus.

-Joonas

Löydät meidät sivuilta www.mielifm.fi
instagram:polkuja_ihmiseen